Hän riippuu
paljaana
itsekudotulla
verkolla
syvän mustan
kuilun päällä
Köyden
kiristyessä
pelosta
kankeat raajat
haukkovat
tyhjää ilmaa.
Kahleet
katkeavat.
Liike.
Veri kohisee
päästä
varpaisiin
yli
punasolumerien
sormenpäistä
toista
kammiota pitkin
sydämeen.
Sydän hakkaa
rumpuja tahdissa
liikuttaa
vartaloa.
Taipuu.
Venyy.
Jalat
juoksevat.
inspiraationa runotorstain haaste Hannele Eväsojan valokuva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Moikka, mitä tykkäsit? :)